sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Halle, syysflunssa ja sunnuntai

Tänään miun oli tarkoitus lähteä Wilma:(järjestö)n järjestämälle päivän vaellusreissulle Sächsische Schweiziin (luonnonpuisto?), mutta valitettavasti jo eilen olemassaolostaan ilmoitellut nuha ei ole lähteny minnekään, joten päätin että on parempi jäädä kotia kuin hankkia vielä pahempi flunssa. Harmi, koska olin oottanu kyseistä reissua koko viikon..
              
Viisi viikkoa Saksassa takana, ja ensimmäinen opiskeluviikko ois myös ohi. Pisin aika mitä oon ollu poissa Suomesta, mutta ei kyll oo viel hirvee koti-ikävä iskeny. Joitain asioita kyll kaipaan, kuten oon sivupalkkiin myös listaillut, mutta yleensä vain tietyissä tilanteissa. Ihmisiä näkee ja kuulee skypessa ja facebookissa nii ei tunnu siltä että ois niin kaukana. Ensimmäinen opiskeluviikko toisaalta ei miun osalta ollu hirveän rankka. 3xjapania, 2xsaksaa ja yksi afrikanistiikan luento. Ens viikolla alkais viel kolme luentosarjaa lisää. Ensimmäinen Afrikan kielet-luento oli suht helppotajuinen, ja toivon että ymmärrän jatkossakin yhtä hyvin (tosin lingvistiikka sun muut saattaa jossain vaiheessa tuottaa ongelmia ku en suomessakaan niihin oo perehtyny, mutta tuo kurssi on 1. vuoden opiskelijoille, joten ei sen aivan hirveän vaikeaa voi olla?). Miun osalta viikko sujui ihan hyvin, eikä ny mitenkään hirveästi läksyä tullut, mutta kämppiksillä kaikilla viikko on ollut raskas ja ilmapiiri on ollut välillä hieman painostava, kun asiat ei oo menny ihan niin hyvin kuin toivoisi. Sen ainakin oon huomannu, että ku suurimmalla osalla opiskelijoista tuntuu täällä olevan jotain kääntämiseen liityvää opiskelua, niin kaikki ovatkin sit jo ekalla viikolla saaneet ihan riittämiin käännöstehtäviä. Okei, miunkin pitää kääntää japani-saksa välillä, mutta aiheet on vielä aika arkipäiväisiä eikä mitään tieteellisiä artikkeleita. Tulikin mieleen, ostin tässä japani-saksa-sanakirjan helpottaakseni hieman japanin opiskelua täällä.
                
Tiistaina muuten postaukseni jälkeen miulla tuli ongelmia sähkön kanssa. Yhtäkkiä tietokone ilmoitti akun olevan loppumaisillaan, vaikka johto oli seinässä. No siinä sit säikähin että virtajohto hajonnut tai jotain. Meinas tulla paniikki, koska miusta tuntuu että en pystyis pitkään kyll olemaan ilman tietokonetta. No sit selvis, että Corinalla oli sama ongelma ja hän kans epäili vian olevan virtajohdossa. Loppujen lopuks sit huomattiin, että vika olikin meidän huoneiden pistokkeissa. Mikään laite ei nimittäin toiminu. No sit illalla keittiössä lataisin tietokoneen akkua ja tein vikailmoituksen asiasta. Aamulla Hausmeister tuli sit ja teki jotain ja kaikki oli taas kunnossa. Jippii!
                
Perjantaina tein aamulla japaninläksyt, sit shoppailemaan. No jaa, siis takkia etsimään. Ja löytyikin, sininen talvitakki 49 e. Hyvä kun Corinan kaa yhessä kaupungilla oltiin, nii Cori epäili että kyseinen takki on liian kylmä talvella ja mie epäilen että se on ihan liian lämmin/paksu Leipzigin talvelle. Toivotaan että takki ois just sopivan lämpimä! Perjantaina oli myös Erasmus Party 1 ja siellä tuli sit nähtyä paljon muita vaihtareita. Lauantaina oli Wilman järjestämä reissu Halleen, naapurikaupunkiin, ja miekin sain aikaiseksi lähteä mukaan, vaikka epäilin edellisenä iltana, etten jaksais, ku yöllä kuiteskin vaille kaks kotia tultiin. Olin sit kämppiksistäni ainoa, joka osallistui kyseiselle reissulla. Halle oli ihan sympaattinen pikkukaupunki, rauhallista, vähän ihmisiä (tuli ihan Joensuu mieleen), paljon vanhoja rakennuksia. Käytiin siellä sitten schokoladenmuseossa -Halloren suklaatehtaassa. Sieltä sit tarttui myös suklaata mukaan pari laatikkoa, pitäähän sitä kämppiksille tuliaisia viedä, you know. Ilmaisia maistiaisia tuli myös naposteltua ihan kiitettävästi.












Wilma-ryhmäläisiä + hieno kirkko takana





 Maailman suurin Halloren-kugeln: tekemiseen mennyt 6 kk, ja painoa luomuksella 200 kg.

                                          Suklaataidetta.

2 kommenttia:

  1. Voiks noi oikeesti olla suklaata.Mulle voisit lähettää tollasen Halloren-kugeln,joohan?

    VastaaPoista
  2. Suklaatapa hyvinkin.. Ja no, en ny tuota 200 kiloista lähettämään rupeis (postituskuluille vois tulla hintaa), mutta kyll mie voin noita peruskugelpaketteja ostaa ja lähettää/laittaa äitin mukana tulemaan. Ne on nimittäin hyviä!! Vaikka ovatkin kooltansa hieman pienempiä...

    VastaaPoista