sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kesän kurssit ja arkikuvia

Kevätlukukausi on nyt lähtenyt kunnolla käyntiin, joten facebookin arkihaaste sattui just sopivaan saumaan. Ilman sitä en ois varmaan pahemmin kuvia ottanut. Arkikuvien lisäksi tulee tällä kertaa arjen kuulumisia.

Kolme viikkoa sitten tosiaan tapahtui paluu koulunpenkille ja ekan viikon orientaation jälkeen sitä huomas, että pakko kait sitä on alkaa opiskellakin. Kursseja valitsin sen mukaan, missä tulee vähiten esitelmiä (etenkin ryhmä) sekä raportteja. Vaikka ylimääräistä työtä yritänkin vältellä, ei se siltikään tarkoita että kaikki kurssini helppoja olisivat. Joukosta löytyy kaks kolme kurssia, joiden eteen joutuu jopa tekemään töitäkin. Kuukaus sitten tasotestissä sain tosiaan tasan yhden tason korkeamman tuloksen kuin syksyllä. Tosin kieliopista ja kuunteluosuudesta sain samat pisteet kuin syksyllä, ainoastaan luettu oli noussu roimasti. Jäin siis pisteen päähän 6 tasosta, joten otin kursseja 4-8 haitarilta. (Kursseja siis on 1-8 tasolle.)

Maanantai: 
10.40-12.10  中上級の読解技術6
13.00-14.30 日本の新聞を読もう6-7

Samalta opettajalta kaksi lukukurssia peräjälkeen. Käytävät tekstit vaikuttaa hyödyllisiltä, opettaja on mukava eikä läksyjä juurikaan tule, joten maanantai on ihan rento päivä.

Tiistai:
9.00-10.30 コミュニケーションの日本語文型5
10.40-12.10 擬態語マスター7-8
13.00-14.30 漢字は「いま」6-8
14.45-16.15 要約力をつける4-5
16.30-18.00 小説を読む・聞く・見る4-5

Tiistai aamuna miulla on ekaks kaks saman opettajan tuntia. En osaa vielä päättää onko kyseinen opettaja tiukkis vai ei, mutta ainakin huumorintajua löytyy, joten ei tunneilla tylsää ole. Ekana miulla on siis kielioppia, periaatteessa tuttua asiaa, mutta käytännössä.. ei niinkään. Toinen tunti sit on onomatope-kurssi, joka on yksi niitä työläämpiä kursseja siinä mielessä, etten pahemmin onomatopeita ole opiskellut ja hienoisten merkityserojen ymmärtäminen on miulle vaikeaa.

Iltapäivästä alkaakin sitten tylsemmät kurssit. 6-8 tason kanjikurssin opettajasta en ole oikein vielä saanut selvyyttä. Luulisi, että kanjikurssilla tosiaan opeteltaisi niitä kiinalaisia merkkejä, mutta jostain syystä tähän mennessä kyseinen opettaja on käynyt läpi sitä, mihin kohtiin lauseessa tulee tauot. Koska en koe opetustapaa kovinkaan hyödylliseksi, kuuntelen yleensä vain toisella korvalla ja harjoittelen itsekseni merkkejä.

Tiistain kaksi vikaa tuntia on molemmat 4-5 kursseja. Tiivistelmä-kurssin opettaja on jo syksyltä tuttu, ja valitsin hänen kurssinsa juuri siksi, ettei siellä tarttee juuri mitään tehdä. Joten voin hyvin tehdä läksyjä. Tiistai on ainoa pitkä päivä, joten ihan vikana on sit oikeasti höpölöpö-kurssi, missä suurin ongelma on pysyä hereillä... Onneks Ninni on samalla kurssilla, joten ei tarvitse kärsiä yksinään.

Keskiviikko:

10.40-12.10 総合日本語5
14.45-16.15 日本映画で学ぶ日本語5

Keskiviikon aamulla miulla on intensiivikurssi 5, joka on ihan kivan rento, mitä nyt turhauttava, ku tahti on hiiiiiidas. Iltapäivän elokuvakurssi on taas sekä mielenkiintoinen että haastava. Katsotaan aina reilu puol tuntia elokuvaa, jonka jälkeen meillä on kuuntelukoe katottuun osioon liittyen. Ei mitään ärsyttäviä ryhmäkeskusteluja ja esitelmiä!

Torstai:
10.40-12.10 伝統文化を学ぼう!5-8
13.00-14.30 漢字の世界を広げる7-8
14.45-16.15 外来語5-6

Torstaipäivän aloittaa Morishita-sensein kulttuurikurssi, jossa päästään tutustumaan vierailijoiden luennoitsijoiden kautta Japanin perinnekulttuuriin.  Otin oikeastaan kurssin siks, koska se on periaatteessa ihan rento ja pääsee juttelemaan japanilaisten vapaaehtoisten kanssa.

Kulttuurikurssin jälkeen on sit viikon paras kurssi. Nimittäin 7-8 tason kanjit. Opettaja oli jo syksyllä miun lempiopettaja, ja hänen kurssinsa ansiosta on kiinalaiset merkit alkanut taas sujumaan (välillä aina käsinkirjoitustaito pääsee ruostumaan). Joka viikko on meillä on 80 merkkiä kattava koealue, joten helposta kurssista ei ole kyse, mutta verrattuna esitelmiin ja raportteihin merkkien piirtely on rentouttavaa!

Kanjikurssin jälkeen miulla on sit tiivistelmäkurssin opettajalta toinen kurssi: lainasanojen opettelua. Käydään siis läpi mistä mikäkin lainasana japanin kielessä on peräisin. Välillä tulee ihan mielenkiintoistakin asiaa, mutta enimmäkseen harjoittelen edellisen kurssiin merkkejä..

Perjantai:
9.00-10.30 & 10.40-12.10 総合日本語5

Intensiivikurssin tuplatunti. Oikeasti kyseisen kurssin haaste on jaksaa raahautua paikalle ja olla vittuilematta opettajalle. Opettaja on hieman teennäinen enkä tykkää opetustyylistä. Se, että oppilaat tekevät itse esimerkkilauseita tiettyjä rakenteitä käyttäen ei auta ketään, jos opettaja ei voi korjata ja kertoa rakenteiden oikeaa käyttötapaa. Turhauduin heti toisella tunnilla kyseiseen opettjaan, mikä ei tiedä kovin hyvää, kun ois vielä 12 viikkoa jäljellä...

Kesälle otin siis yhteensä 14 pisteen arvosta kursseja, eli minulla on yksi tunti enemmän kuin syksyllä. Mutta koska tunnit painottuvat nyt enemmän aamupäivään, tuntuu lukujärjestys oikeastaan helpommalta kuin syksyllä. Ja koska puolet kursseista on sellaisia, joilla käyn tekemässä muiden kurssien läksyt, ei kotiläksyjäkään jää niin paljoa. Oikeastaan tähän mennessä viikonloppuisin olen saanut tehdä vain kanjiläksyjä ja lukea muutamiin sanakokeisiin. Olen myös yrittänyt alkaa hieman opiskella kielioppia Japanese language Proficiency-koetta varten, joka on heinäkuussa. Yritän päästä läpi 1 tason (eli vaikeimman) kokeen, mutta nähtäväksi jää miten käy.

Opiskelujen lisäksi olen yrittänyt edes vähän vapaa-ajallakin saada aikaiseksi. Pääasiassa olen siis käynyt karaokessa aina kun jonkun mukaan olen saanut. Noh, ollaan me syömässäkin käyty kavereitten kaa. Ja keilaamassa. Mutta joo, ei ole pahemmin tullut lähdettyä kauemmaks tästä yliopisto/asuntola/takadanobaba-akselilta. Mitä nyt eilen Ninnin luona Koenjissa käytiin Miran ja Katjan kaa katsomassa Frozen elokuva, kun nyt sitä kaikkialla on hehkutettu.

Arki on siis nimensä mukaan aika arkista. Tosin ensi viikolla keskiviikosta seuraavan viikon tiistaihin meillä on lomaa Golden weekin takia. Suunnilleen siis koko Japani lomailee "kultaisen viikon" aikana, joten hylkäsin reissusuunnitelmat ihan vain siksi, että joka paikassa tulee olemaan sikana porukkaa sekä kallista.

Enää kolme kuukautta Japanissa jäljellä. Loppuun vielä facebookin arkihaasteen kuvasatoa.

Tili lähes tyhjänä. 107 yeniä eli alle euro.
Kotikatu













Karaoken juomavalikoima. 

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Sakura // Nikko

Kavereitten palattua Suomeen maaliskuussa, vietin pari päivää koomatessa kotona koneella. Lomalla oli jo tullut sen verran tehtyä kaikkea, että muutama koneen ääressä vietetty päivä ei ny siinä enää paljoa painanu. Mutta koska huhtikuun eka viikko oli vielä lomaa, en nyt ihan toimettomaksi jäänyt. (Siis tää kevätloma oli kyllä järkyttävän pitkä! Ja kerrankin tuntui myös lomalta ku ei ollut tenttejä tai keskeneräisiä kouluhommia tehtävänä.)

Huhtikuun ekalla viikolla näin Alisan (Leipzigissa samalla japanin kurssilla) kanssa useampaan otteeseen. Alisa oli tosiaan vain puolen vuoden harjoittelussa Tokiossa, joten huhtikuun puolessa välissä koitti jo paluu Saksaan, joten yritimme nähdä enemmän vielä kun ehdimme. Sopivasti huhtikuun alku oli kirsikankukinta-aikaa, joten muiden japanilaisten tavoin kävimme puistoissa ihailemassa kirsikankukkamerta. Onhan se hienonnäköistä ku ympäriinsä on kirsikkapuita kukassaan, mutta hieman ehkä tää japanilaisten kirsikkakukka-hypetys menee yli hilseen. Tai no toisaalta, rinnastaisin asian ehkä ensilumeen. Siinä missä suomalaiset hihkuu ensilumesta nii täällä porukka päivittelee kirsikankukkakuvia nettiin.

Huhtikuun alkupuoliskolla säät myös suosivat, ja t-paita päiviä alkoi olla useampikin. Tosin suomalaisella mittapuulla, eikä niinkään japanilaisella. +20 astetta ny vaan miusta on jo t-paita keli, vaikka täällä enemmistö kulkee edelleenkin takit päällä. Puistoilun lisäksi käytiin mm. Alisa ihmemaailma- teemakahvilassa, joka oli ihan kivaa vaihtelua. Tokiossa on järkyttävästi kaikennäköisiä teemakahviloita ja tavoitteena ois nyt kesän aikana saada käytyä ees kissakahvilassa, ku en viel oo saanu aikaiseks.

Alisan kanssa tehtiin kanssa vielä yhden yön reissu Tokion lähimaastoon, Nikko nimiseen kaupunkiin. Nikkossa on temppeleitä (mistäpä niitä ei Japanista löytyis), mutta myös erittäin hienoa luontoa. Valitettavasti juuri meidän valitsemina päivinä sää ei suosinut, ja eka päivä kierrettiin temppeleitä sateessa. Tosin sade antoi sellaista maagista tunnelmaa, että ei ny sinällään ees haitannu. Seuraavana päivänä sit vaelleltiin metsäisissä maisemissa, mikä oli taas virkistävää vaihtelua Tokion menoon. Huomasimme kanssa, että yks yöpyminen ei riittänyt alkuunsakaan, koska emme edes ehtineet vähän kauempaan sijaitsevaan kansallispuistoon, jossa ois ollut vielä hienompia vesiputouksia. No, ehkä ehdin vielä jonkun viikonloppureissun kesällä tekemään. Nikkosta takasin Tokioon tultua, olikin sit aika sanoa Alisalle hyvästit.  Puolen vuoden aikana näimme aika harvoin, mutta kävimme aina jossain uudessa paikassa (Disneyland, Kawasaki, Nikko). Alisa oli myös ainoa, jonka kanssa täällä olen yrittänyt saksankielen taitoa pitää yllä. Voi olla että viimeisetkin saksan rippeet katoaa nyt viimeisten japani-kuukausien aikana. Noh, pitää sit Suomeen palattua tehdä joku reissu Saksaan Alisaa moikkaamaan.

Viimeisen lomaviikon aikana oli taas aika tehdä kevätlukukauden kurssivalinnat. Koulun alusta kirjoitan seuraavaan päivitykseen, lopetan mieluummin kirsikkakukka/ Nikkon kuviin. 



Alisa ihmemaassa - kahvilan sisäänkäynti



NIKKO _












Kirsikankukkia ja Skytree

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Maaliskuu suomalaisessa seurassa

Helmikuun reissujen jälkeen maaliskuussa oli vuorossa Tokiossa kiertelyä Suomen vieraiden kanssa. Helmikuun vika päivä täti tuli talvilomaansa Tokioon viettämään. Reilun viikon ajan pääsin sit leikkimään turistiopasta/tulkkia tädilleni. Vihdoin tuli käytyä myös monessa "pitää joskus käydä" paikassa. Tokion kansallismuseoon en ois ainakaan saanut yksinään lähdettyä. Sky treessa (maailman korkein torni) kävin myös ensimmäisen kerran. Tädin kanssa mietittiinkin, että pitäis oikein kunnolla ruveta korkeimpia rakennuksia alkaa keräämään, ku ollaan molemmat käyty ny sekä maailman korkeimmassa rakennuksessa (Burj Khalifa Dubaissa) sekä korkeimmassa tornissa. Uusien paikkojen joukossa oli myös mm. Kamakura, kaupunki parin tunnin junailun päässä meidän majapaikasta. Kamakura on Japanin yksi "tärkeä perintökohde", jossa oli paljon temppeleitä. Ja turisteja. Ja no olihan meno vähän erilaista kuin Tokiossa. Käytiin Tokiossa sitten myös keisarillisen palatsin Itäisessä puutarhassa (koska se on ainoa osa, mikä yleisölle auki), jossa jo maaliskuun alussa pari kirsikkapuuta kukki.

En nyt rupea koko viikosta tänne koostetta kirjoittamaan, mutta jos nyt jotain pääpointteja vois viel mainita. Kabuki-teatterissa (vanha japanilainen teatterimuoto) käytiin 20 minuutin pätkä kattomassa ja oltiin yhtämielisiä, että sepä se riittikin (oikeasti esitykset kestää monta tuntia).  Koko viikko syötiin hyvin ulkona, ja ruokapaikkojen ja kahviloiden hintataso oli hieman korkeammalla kuin yleensä, mitä käyn. Toisaalta kalliimpiin paikkoihin kaverit ei olis lähtenykään. Toisaalta, esim Sky Treen kahvilan näköalat oli kyllä hintansa väärtikin. Sit yksi saavutus oli se, että sain tädinkin karaokeen, jopa kaks kertaa! Viikko tädin kanssa vierähti nopeasti ku oltiin joka päivä aamusta iltaan liikenteessä. Pari kuvaa viel kyseiseltä viikolta:







Saatettuani tädin takas Suomeen menevään koneeseen lensin itse Osakaan, Japanin kolmanneks suurimpaan kaupunkiin. Valitettavasti onnistuin tädin vierailun vikoina päivinä sairastumaan flunssaan, joten en ihan saanut viikosta Osaka/Kioto-akselilla kaikkea irti. Ensimmäistä kertaa olin siis yksinään reissussa. Hostellilla onnistuin kuitenkin tutustumaan uusiin tyyppeihin, joiden kanssa yhtenä iltana käytiin baarissa ja toisena iltana karaokessa. Osakan nähtävyyksiä en sitten niin hirveästi jaksanu kierrellä, ku flunssaisena mieluummin lueskelin hostellilta löytämiäni kirjoja. No kävin sentään kuvan Osakan linnasta nappaamassa.

Yhtenä päivänä tein sit päiväretken Naraan, joka on kuuluisa vapaana liikkuvista peuroistaan. Tosin kun olin jo Miyajimalla peuroja nähnyt ei ne ollut niin iso juttu. Kuitenkin pienempänä kaupunkina Nara oli sympaattisempi. Osakan ongelmana siis oli se, että kun jo asuu Tokiossa, ei Osakalla ole paljoakaan uutta tarjottavaa.

Osakasta matkasin sit tunnin verran Kiotoon, joka on ns. Japanin kulttuuripääkaupunki. Temppeliä ja pyhäkköä taas riitti toisensa jälkeen, mutta tykkäsin Kiotosta tunnelmaltaan vähän enemmän kuin Osakasta. Tosin sää ois voinut olla parempikin, sateessa nähtävyyksien kiertäminen on mälsää. Mutta onnistuin taas hostellilla juttelemaan yhden intialaisen tytön kanssa, jonka kanssa sit käytiin karaokessa ja syömässä. Tulipahan ainakin todistettua, että yksin matkaaminenkin onnistuu ihan hyvin.










Kiotosta Tokioon palasin Shinkansenilla (luotijunalla), koska olin laiska enkä jaksanut viettää kahdeksaa tuntia bussissa kahden tunnin junailun sijaan..

Viikonlopun verran reissusta palautumista, ennen kuin sain taas vieraita Suomessa. Tällä kertaa kaksi jo ala-asteaikojen kaveria Joensuusta tuli Tokioon 10 päivän visiitille. Sinänsä hyvä ku tädin kanssa olin jo kiertänyt  ja eksyillyt monessa paikassa, niin turistioppaan homma sujui tällä kertaa paljon mallikkaammin, ku tiesin missä näkemisen arvoiset paikat oli. Hieman tuli taas toistoa maaliskuun alun kanssa, mutta käytiin myös paikoissa, minne ei tädin kanssa eksytty. Tyttöjen kanssa kävin mm. Disney Seassa päivän kiertelee. Päätin myös, että tää oli ny vika kerta Disneyn huvipuistoissa Tokiossa, vaikka siellä hauskaa onkin nii, rahaa palaa aika lailla (pelkästään lippu sisään 6200 jeniä, n.45 e). Disneyssä käytiin myös syömässä kunnolla, oikein kolmen ruokalajin päivällinen. Huvittavinta oli kun meidän tarjoilija antoi meille mikkitarrat, joiden takapuolelle oli kirjoittanut tervehdykset. Hieman jäi mietityttämään, että kuuluuks se heidän työnkuvaan vai tekeeks he noin sillo ku huvittaa... Mutta ihan kiva yllätys oli.

Tyttöjen kanssa tuli kans shoppailtua enemmän, joten loman loputtua rahat alkoi olla jo aika vähissä. Raahasin tytöt kans karaokeen ja alkuhämmennyksen jälkeen meni ihan hyvin. Se jäi harmittamaan, ettei sushia missään vaiheessa käyty syömässä. Onneks sentään säät suosi, pari t-paita päivää oli ja vain yksi sateinen. Viimeinen päivä otettiin vähän rennommin ja käytiin Uenon eläintarhassa.

Olin totta kai iloinen, että näki tuttuja kotiseudulta ja tuli vihdoin paremmin kierrettyä Tokiota. Suomi-tuliaiset oli kans plussaa (näkkäri! salmiakki! suklaa!). Toisaalta, siinä vaiheessa ku tytöt lähti olin ihan töötti. Kahden kuukauden lomailun jälkeen tuntui siltä, että vielä parin viikon loma ois tarpeen. No onneks viel olikin lomaa jäljellä.

Joka tapauksessa siis, oli tosi jännää jotenkin seilata pitkin Tokiota tuttujen kanssa, jotka eivät koskaan ennen ole käyneet Japanissa eivätkä kieltä ymmärrä. Kun on jo puol vuotta Japanissa asunut, sitä joitain asioita ajattelee itsestään selvyyksinä. Outoa tulla takas Suomeen ku ei voikaan mennä kauppaan ihan mihin kellonaikaan tahansa...

Tästä päivityksestä on tullut aikamoinen sillisalaatti, mutta niin oli kyllä miun maaliskuukin. Päällimmäisenä lomasta jäänyt mieleen se, että se tuli ainakin tehokkaasti käytettyä. Ei voi sanoa, että ois mennyt aika sohvalla makoillessa. Joten nyt voin hyvillä mielin ottaa kevätlukukauden rennommin..