Interrail-kertomuksia

 Interrailin ensimmäinen yö vietettiin Amyn kaa Saksan Freiburgissa. Kummallekin oli eka kerta kokeilla Couchsurfingia eli sohvasurffailua. Pääsimme siis majoittumaan kuuden hengen kommuuniin omakotitaloalueelle 6 kilsan päähän keskustasta. Nukkumapaikkamme oli siis ullakko, kuten kuvasta näkyy. Ja siellä oli kylmä!! Muutenkaan vastaanotto kommuunissa ei ollut paras mahdollinen, koska joka kerta ku alhaalla käytiin vastaan tuli uus ihminen, ja vaikutti siltä ettei kaikki olleet yhtä innoissaan sohvamatkailijoita vastaanottamassa. Noh, kokemushan se oli sekin.

Suht. pimeä kuva vasemmalla on myös Freiburgista. Amyn kanssa etsittiin isompi ostoskeskus  (vähän niin kuin Prisma), josta matkaeväitä ostettiin. Siis ensinnäkin ostoskeskuksen löytämiseen meni jo jonkin aikaa. No kotia päin lähtiessä päätettiin oikaista. Ja löysimme sitte itsemme tuolta pellolta. Ja aurinkokin alkoi kivasti laskea. Eikä ees mitenkään lämmin ollut. Eikä meillä tietenkään mitään karttaakaan ollu. Noh, tekevälle sattuu. Aikamme kierreltyämme onnistuimme takasin majapaikkaamme löytää.

Freiburgista ei suoraan junalla Luzerniin päässy, joten Baselissa vaihdoimme junaa. Kerkesimme puoltoista tuntia Baselin keskustassa kiertelemään ja siellä sit törmäiltiin näihin hauskasti pukeutuneisiin tyyppeihin. Oli nimittäin karnevaaliaika just ku sinne satuttiin, ja sit joka puolella oli noita eri asuihin pukeutuneita tyyppejä huilujensa kanssa. Eka se oli tosi siistiä, mutta tunnin kuuntelemisen jälkeen alkoi huilujen soitto käydä hermoille.

Sveitsin Luzern oli toinen varsinainen pysähdyspaikkamme. Kaupunki itsessään oli ihan hieno, mutta ilman Alppeja en paikkaan olisi varmastikaan ihan niin ihastunut ollut. Sveitsi vaikuttaa muuten ihan hyvältä mestalta, mutta se on aivan älyttömän kallis maa, eikä heikäläisten saksasta saa mitään selvää. Onneks sentään Sam, jonka luona sohvasurffailtiin, puhui meille hochdeutschia (siis normisaksaa eikä sveitsinsaksaa..). Oli siis tosi hyvä että saatiin Samin luona majoittua, ku hostelleissa jo yks yö ois 30 euroa maksanu.

 Alpit olivat siis tosiaan reissun kohokohta. Hienointa oli, ku noustiin (siis sellaisella kaapelivaunujutulla) Pilatus-vuoren huipulle,  elikä 2132 metrin korkeudessa päästiin käymään! Kyseinen vuorinousu maksoi sen 50 euroa, mutta oli kyll sen arvoistakin. Aivan huippunäkymät oli. Ja tosi tuulista. Haluan kyllä vuorille päästä uudestaan!

 

Soppresso - Peruttu

Luzernista lähdimme torstaiaamuna tavoitteenamme illalla saapua Venetsiaan. Ensimmäinen etappi mentiin laivalla, miltä saatiin vielä Alppeja ihastella. Parin tunnin laivamatkailun jälkeen matka jatkui junalla. Sveitsin ja Italian rajalla tulikin sit ongelma. Italiassa oli lakko, joten junia oli peruttu. Ja no myö sit jouduttiin nousemaan junasta pois ihan tuntemattomassa kaupungissa (paljastui Chiassoksi), ja ootella siellä sitten parisen tuntia seuraavaa junaa Milanoon. Noh, tämän myöhästymisen takia ei sit enää ehditty Venetsian junaan, joten joudutiin majapaikka Milanosta etsimään. Hostellia ei onnistuttu löytämään, joten yövyttiin sit hotellissa.

 Perjantaina sit otettiin hyvissä ajoin juna kohti Venetsiaa. Tosin tämäkään matka ei ongelmitta sujunut. Nimittäin otimme tietenkin nopeimman mahdollisimman junan. Ja no, konduktööri sit sit ilmoitti että meillä pitäis olla 10 euron paikanvaraus kyseiseen junaan. Oltiin siis jo junassa. No päästiin pälkähästä sillä että luvattiin nousta seuraavalla asemalla pois kyydistä, ja maksaa se varaus seuraavaan junaan. Tosin Bresciasta (jonne jouduttiin jäämään) otimme sitten paikallisjunan, jotta ei maksaa tarvinnu. Pari vaihtoahan siihen välille tuli, ja matka-aika kasvoi, mutta eipähän ylimääräisiä kuluja tullut. Venetsiassa oltiin siis vasta illalla. Hostellimme oli tosin Mestressä (10 km keskustassa), joka alueena ei ollut mitenkään kaikista kauneimpia.

           

Lauantaina tutustuttiin sit varsinaiseen Venetsiaan. Olihan se ihan hieno kaupunki, mutta en mie ny tiedä mistä se romanttinen leima sille tullut. Ihan liikaa turisteja ja krääsän myyjiä. No, jokaiselle makunsa mukaan.

       

Sunnuntai-iltana saavuttiin sit Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Ekan yön yövyimme Hostel Celicassa, joka on entinen vankila, josta tehty sit turistihintainen (20e/yö) hostelli. Päädyttiin siis aika nopeasti hostellin vaihtoon. Mikä kannattikin, koska pääsimme huomattavasti parempaan hostelliin halvemmalla hinnalla (12 e yö). Muuten siis Ljubljana oli miun lempikaupunki matkan varrelta. Ei liian iso, mutta ei liian pieni (alle 300 000 asukasta), kansainvälinen, myös eurot, ja ihmiset ystävällisiä.

Hostel Celica

Ljubljanassa ollessa teimme bussilla päiväreissun Bled-järvelle. Siellä tutustuimme mm. yläoikealla olevaan joutseneen. Kaikki linnut olivat tosi päällekäyviä ja ihan vierelle kerjäämään tulivat. Eikä sekään riittänyt. Tää joutsen tuli nimittäin niin lähelle, että reidestä näykkäs. Vähänkö säikähin. Ja ihan sikana nauratti. Osaapahan ny joutseniakin varoa. Ei sillä, on ne aika uhkaavan näköisiä, mutta en kauemmakskaan menny, ku halusin lähikuvia saaha..

Viereinen kuva itessään ei varmaankaan kerro mitään. Bled-järvelle Amylle sattui niin, että kamera lipsahti käsistä. Ja tipahti järveen. Valitettavasti liian syvälle että käsin sitä oltais saatu ja uidakaan ei huvittanu. Joten loppumatka oltiin sit miun kameran varassa. Yllättävän tyynesti Amy otti kameransa menetyksen, ite oisin varmaan jonkun sortin itkupotkuraivarit saanu...

Kroatian pääkaupunki Zagreb muistutti liikaa Ljubljanaa (hieman isompi versio vain), että se mitenkään erityisesti mieleen ois jäänyt. Mutta hostellilla tuli tutustuttua uusiin ihmisiin (kolme saksalaista vasemmalla, kaks englantilaista toisessa pöydässä vasemmalla puolella ja kaikista oikeimpana on kroatialainen).

 Hostellilla oleskelevat koirat piristivät myös päivää.

 Zagrebista Budapestiin junamatka kesti 7 tuntia. Matka sujui kuitenkin mukavasti, ku tajuttiin että penkit sai tuolleen levitettyä ->.

Se oli muuten hyvä noissa itäisemmän puolen junissa, että siellä oli nuo loossit junissa, joten useimmiten sai ihan rauhassa olla.

 Unkarin pääkaupunki Budapest, ja kuvan keskellä näkyy Parlamenttitalo, jossa kävimme myös sisällä vierailemassa. Budapest oli vihdoin se astetta halvempi maa. Unkarin kielen sukulaisuutta suomen kielen kaa en oikein huomannu, jos ei sanojen painotusta lasketa. Budapestissä vietettiin neljä yötä, mutta sain aikaan yhtä paljon ku jos päivän siellä oisin ollut. Ei tosin ollu kaupungin vika. Budapestissä eros  sit miun ja Amyn tiet.

          

Slovakian pääkaupunki Bratislava oli miulla vain yhen yön välipysäkkinä Tsekkeihin. Keskustassa tuli kierrettyä, mutta aika pitkälti kaikki kaupungit tuntuu Euroopassa aika samanlaisia olevan. Oikealla oleva kuva on uudesta sillasta, jonka yläpuolella on ravintola. Tosin miulle tulee ihan alieni mieleen...  ->

Brno

<- Tsekeissä yövyin Brnossa Adrianan luona Rossellan kaa. Adriana toimi meidän matkaoppaanamme, mikä tietty teki loppumatkasta antoisampaa, ku oli paikallinen opas. Taisin edelliseen postaukseen Tsekeistä jo kirjoittaakin nii en tähän viiti itteäni toistaa.

Kaikkea ne Wienissä osaakin...

Punkva-luolasto Tsekeissä

Ennen reissun loppua kävimme toiseksi viimeisenä päivänä vielä Adrianan seurassa autolla Wieniin tutustumassa päiväseltään.

Schönbrunnin linna Wienissä

Tässä oli siis  hieman tarkennuksia kuvien kera aikaisempaan matkakertomukseen. Danke schön für das Interesse!