Lintsiarkea

Toukokuu on livahtanut luvattoman nopeasti ohi. Viimeiset kokeet meni niin että hurahti (ei tosin aina kaikista parhaammalla mahdollisella tavalla, mutta ei kolmosta huonompaa sentään mistään tullut). Tänään kävin viimeistä kertaa yliopistolla, nimittäin aineopinnot rekisteröimässä. Tällä hetkellä miulla ois sit kandidaatintutkinnon kaikki opinnot kasassa, joten periaatteessa saisin tutkintopaperit käteen heti kohan laittaisin paperit hakuun. Käytännössä tosin minun pitää odottaa siihen, että tulen takaisin Japanista (vaihto-yliopiston byrokratian takia). Joka tapauksessa tässä parin viikon aikana on tapahtunut siirtymä yliopistoelämästä lintsiarkeen. Ja oon kyllä tykänny yllättävän paljon muutoksesta!

Lintsillä aloitin tosiaan heti avajaispäivänä 27.4., joten ny jo lähes kuukausi on tullut huvipuistoiltua ja enää kolme kuukautta jäljellä. Lipunmyynti on jo pari edellistä viikkoa sujunut hyvin ja olen saanut uusia haasteita, kun esim. viime viikon maanantaille otin ylimääräisen vuoron laitteissa. Pääsin sit päiväksi Taikasirkukseen piippailemaan rannekkeita ja kuuntelemaan ihanaa sirkusmusiikkia. Lipunmyynnissä oleminen on kivempaa, mutta on kiva nähdä millaista on työskennellä eri hommissa täällä. Seuraavaan listaan minulle oli merkattu pelivuoro, eli pääsen myös näköjään päiväksi jollekin pelille. Ja no huomiseksi otin myös ylimääräisen vuoron, karkkikaupasta! Vaihtelu virkistää! Tosin tää karkkikauppavuoro aloittaa seitsemän päivän työputken, joten voin olla aika naatti sen jälkeen, mutta sit onki viikko vapaata, ku lähden Joensuuhun tulevan kummitytön ristiäisiin!

Pari viime viikkoa on mennyt sika nopeasti ja työntäyteisesti. Vaikka minulla on ollut yli 9 h ja 10 h päiviä niin ei vielä kertaakaan oo tullut sellaista, ettei jaksais tai huvittais mennä töihin. Töissä tietty saattaa tulla tylsää, jos ei oo asiakkaita, mutta sit yleensä voi jakaa tylsyyttään muiden kopissa istuvien myyjien kanssa. Joka päivä oma paikka myös vaihtuu, joten samalla pääsee myös juttelemaan eri ihmisten kanssa ja aika menee ihan rattoisasti, vaikka ois hieman hiljaisempikin päivä. Ja sit ne päivät ku asiakkaita riittää on kans kivoja, koska aika menee tosi nopeasti! Tosi paljon helpotti se ku yliopistolla kaikki loppu, eikä enää tarvii mihinkään opiskella mitään (no tosin tarkoituksena oli japania kesällä opiskella, mutta en ainakaan vielä oo saanu aikaiseksi). Oikeasti sekin, että joskus pääsee töistä viideltä tai kuudelta tuntuu jo ihan lomalta, ku illalla on vapaa tekemään ihan mitä haluaa!! Vapaapäivinäkin oon jaksanut tehdä paljon enemmän kaikkea. Tämänpäiväisen ykkösvapaan olen käyttänyt siivoamiseen, pyykkäämiseen, yliopistoiluun, kaupassa käyntiin ja lenkkeilyyn. Ja ny muutaman tunnin ajan oon yrittänyt miettiä jotain järkevää tekemistä, ettei ehtis tylsistymään (joten päädyin sit blogia päivittämään). Voi olla, että lintsillä työskentely antaa väärän kuvan siitä, millaista työnteko on, mutta ainakin tän perusteella vaihtaisin niin mielelläni opiskelun töihin!

Seuraava päivitykseni tulee toivottavasti olemaan vaihtopaikan varmistumisesta. Viime vuonna tieto oli tullut 1. kesäkuuta, joten toivon, että nyt viikon sisällä vaihto Japaniin varmistuisi. Hieman on ajatuksissa pyörinyt tuo vaihto ja välillä on ehtinyt taas tulemaan se "ei-en-mie-halua-liikaa-asioiden-järjestelemistä"-tunne, ku oon miettiny mihin mie kaikki miun tavarat varastoin vuodeks yms. mutta jotenki osaan suhtautua kaikkeen ny vähän rennommin, ku kuiteski olin jo Leipzigissa vuoden. Kyllä kaikki järjestyy, pakko. Rahatilanne on tietty toinen, mikä ahdistaa, mutta yritän ny kesän kiristää vyötä (eli jättää ylimääräiset reissut ja ostokset väliin) ja saada säästöön neljä tonnia kesätöistä. Ainakin 3000 euroa on pakko saada, mutta tonni enemmän ois tietty aina plussaa. En haluais sitä opintolainaakaan nostaa ja jotenki oon luovuttanut sen suhteen, että mitään stipendejä saisin... Mutta noh katellaan, loppukesästä alkaa sit budjetti ehkä paremmin hahmottua ku tietää miten säästeliäästi oon onnistunut elämään ja toisaalta, miten paljon oon onnistunut töitä tekemään.

Kesä on lähtenyt aurinkoisesti käyntiin, toivottavasti jatkuu samaan malliin.

Genovan auringon alla

Kuukausi jo vierähtänyt Italian matkasta, joten olisikohan vihdoin aika jotain reissusta tännekin raapustella. Tosiaan lentolakoista yms. kirjoitinkin jo aiemmin, mutta mahtui tuonne matkaan muitakin kommelluksia. Ensinnäkin lento lähti torstaiaamuna puol seitsemän, joten lentokentälle saavuin jo kahden aikaan yöllä. Tulipahan testattua Helsinki-Vantaan lentokentän yöpymisominaisuudet. Nukkumiseen ainakin paljon paremmat mahdollisuudet kuin Berlin Schönefeldin kentällä. Sain nimittäin jopa kaksi tuntia nukuttua sikeästi ennen lähtöselvitystä. Torstaina puolen päivän aikaan saavuin sit Italiaan ja tarkemmin sanoen Genovaan. En ehtinyt edes lentokentältä kaupunkiin, kun sain taas tuntumaa siihen, miten hyvin Italiassa kaikki toimii. Ensimmäisestä lentokenttäbussista, joka paikalle tuli, oli nimittäin tavaraluukun ovi irronnut. Jouduimme sitten puoli tuntia odottamaan seuraavaa bussia. Rossellan piti minua sit ootella hieman pitempään keskustassa, missä sovimme tapaavamme. Mutta no, maassa maan tavalla...  Vihdoin kuitenkin bussi tuli ja nähtiin vuoden tauon jälkeen Rossellan kanssa uudestaan. Jotenkin tosi hassua!! Asuttiin kuitenkin saman katon alla 5 kuukautta, mutta sit ei vuoteen nähty muuten ku skypessä. Oli tosi hienoa, että nähtiin nyt uudestaan! Ja jotenkin kotiuduin tosi nopeasti Rossellan kämpille Genovassa, siellä oli vielä tosi mukavat kämppikset. Saksalainen Mario ja venäläinen Ljudmila. Puhuttiin tietty Rossin kaa saksaks, joten Marion oli helppo tulla juttuun mukaan. Itsellä oli hieman saksan kanssa taas hakemista, mutta kyllä sen huomas jo viiden päivän jälkeen, että saksa alkoi taas paremmin luistamaan. Huvitti kyll suuresti, että tuun Italiaan, jotta pääsen puhumaan saksaa. Maanantaina oli kyll kaikista paras. Kävin Rossin mukana englannin lingvistiikan luennolla, jonka aikana luin sit ite japanin kielioppia. Haha, kielten sekoittaminen on parhautta!

Genovassa ei oikeastaan tehty mitään järin ihmeellistä. Käytiin merenrannassa kävelemäss, hieman kiipeilemässä yhdelle linnanjuurelle, seikkailtiin punaisten lyhtyjen alueella. Syötiin, juotiin, juteltiiin. Genovalla on jo kaupunkina niin historiallinen, että miusta oli tosi siistiä kuljeskella pienillä kujilla ja kattoa kaikkia vanhoja rakennuksia (siis oikeasti suurin osa taloista tuntui olevan tosi vanhoja ja rapistuneita). Säätkin suosi suurimmaksi osaksi, koska lämpöä oli se parikytastetta lähes joka päivä. Koska meillä ei hirveää nähtävyyslistaa ollut (tai siis miulla ei ollut, Ross kyll stressas siitä ku pitäs kaikki mahdollinen nähdä), niin loma tuntui kerrankin lomalta, koska sai olla vaan. Toisaalta kaupungista sai varmasti myös paljon enemmän irti ku oli paikallinen oppaana ja näki myös sellaisia paikkoja, minne turistit ei välttämättä yksin eksy. Ja Rossellan luona yöpymisessä oli myös se hyvä puoli, että syötiin useimmiten kotosalla, joten rahaa miulla ei koko reissun aikana menny ku satanen yhteensä. Joten vaikka lennot olikin kalliimman puoleiset (250 e), niin ei koko reissulle yhteensä hintaa tullut paljoa mitään, ku aattelee, että viis päivää kuitenkin olin paikan päällä.

Genovan reissu oli upea, mutta valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan. Tällä kertaa se ei ollut kuitenkaan niin haikeaa sanoa heippoja Rossille. Koska kyllähän me nähdään vielä uudestaan, ehkä vuoden tai sit kahden päästä, mutta kuitenkin jonain päivänä. Matkakuume vaan kasvoi, kun pääsi näkemään yhtä Saksan vaihdon aikaista ystävää. Haluaisin käydä heidän kaikkien luona. Japanin vaihdon jälkeen ois sit Tsekit ja Brasilia listalla. 

Reissukertomuksesta jäi puuttumaan vaikka mitä kivaa (mm. huvitti kun postista ei saanut postimerkkejä Eurooppaan, vaikka Brasiliaan ja Kiinaan meneviin kortteihin merkit kyllä löytyvät..), mikä johtunee siitä, että kirjoitan tätä näin kuukauden myöhässä. Kuitenkin tässä ois vielä pari kuvaa loppuun. 

Suomi lähtiessä.

Genova, + 20 astetta.

Liikennemerkki punaisten lyhtyjen alueella...

Turistikierros kyseisellä punaisten lyhtyjen alueella.

Ja tietty entinen kämppikseni, Ross, joka toimi matkan ajan oppaana/tulkkina/kokkina. 

Alpit kotimatkalta. 

Työmatkakävelyä ja muuta mukavaa

Lähes kaikki kokeet on saatu kunnialla läpi ja vielä tiistaina olisi yksi jäljellä. Tosin olen nämä kolme edellistä päivää lintsillä töissä ja muutenki alkaa jo sellaista kesäfiilistä olla, ettei jaksais oikein mitenkään kyseiseen kokeeseen valmistautua. Kyseessähän on sit japanin puhekoe. Toivottavaa ois että kokeessa osais puhua joistain kurssin teemoista yms. vapaasti ja oikeita kielioppirakenteita käyttäen. No miulle pääasia ois,  että hyväksytysti kokeen suoritan, jotta voin kesän ottaa rennosti. Tietty lintsillä jatkan edelleen, mutta siis sehän on ihan eri asia ku opiskelu. Ku työpäivä loppuu nii se loppuu. Opiskelujen kanssa se on vähän silleen, että koko ajan takaraivossa ajatus, että pitäis opiskella enemmän.

Nyt on siis jo useampi työpäivä Lintsillä vierähtänyt ja ihan mukavasti on mennyt. Tosin hieman on ollut vaikeuksia nukahtaa töitten jälkeen, koska kummiskin on jonkin verran jääny työpäivä pyörimään päässä. No, aattelin, josko auttais jos harrastais vaikka liikuntaa heti töitten jälkeen nii sais ajatukset muualle. Eilen oli sit lyhyt kuuden tunnin päivä, joten aattelin, että kokeilenpa kävellä kotia töistä. Ja no hyvinhän se meni. Matkaa tuli 12,5km ja aikaa meni 2h 12 min. Arvelinkin siinä semmoisen 2h menevän, mutta tuli siinä sit kartan kaa seikkailtua sen verran, etten ihan tavoiteajassa ehtinyt. Mutta onpahan ainakin mistä parantaa. Pitääkin yrittää vaikka joka viikko ees kerran kävellä tuo matka nii tulee kuntoakin pidettyä yllä. Nii, ja kyll mie sit hyvin sain illalla nukuttua. MUTTA mie sit heräsin tänään 6.35, vaikka herätys ois ollu vasta 9.00... Näköjään mennään sit kesä 6 h yöunilla, ku en näköjään enempää saa nukuttua.

Edelleenkin tuntuu, että kalenteri on koko ajan ihan täynnä, mutta toisaalta, jos miulla ei oo mitään tekemistä niin siinähän vaan tylsistyis. Jos on töitä, niin sitä menee oikeasti koko päivä töissä, eikä töiden jälkeen jaksa tehä oikein mitään. Vapaapäivinä ois sit tarkoitus tehä kotityöt ja nähä ihmisiä. Nii ja tosiaan, seuraava joensuun reissukin on jo selvillä, koska siskon tytöllä (joka synty reilu viikko sitten) on ristiäiset kesäkuun alussa nii ois sit tarkoitus neljän viiden päivän pikavisiitti joensuuhun tehdä. Muutenki ny hyvä ku tekemistä riittää ja on tuo joensuun reissu kesäkuun alussa, mitä odottaa, nii ei sit mieti milloin kesäkuussa se lopullinen päätös Japanin vaihdosta ny tuleekaan. Jotkut opiskelijat ovat jo lopullisen varmistuksen valinnastaan saaneet (eri yliopistoihin menossa), joten hieman tässä alkaa jo sellaista jännitystä ilmassa olla.