Kavereitten palattua Suomeen maaliskuussa, vietin pari päivää koomatessa kotona koneella. Lomalla oli jo tullut sen verran tehtyä kaikkea, että muutama koneen ääressä vietetty päivä ei ny siinä enää paljoa painanu. Mutta koska huhtikuun eka viikko oli vielä lomaa, en nyt ihan toimettomaksi jäänyt. (Siis tää kevätloma oli kyllä järkyttävän pitkä! Ja kerrankin tuntui myös lomalta ku ei ollut tenttejä tai keskeneräisiä kouluhommia tehtävänä.)
Huhtikuun ekalla viikolla näin Alisan (Leipzigissa samalla japanin kurssilla) kanssa useampaan otteeseen. Alisa oli tosiaan vain puolen vuoden harjoittelussa Tokiossa, joten huhtikuun puolessa välissä koitti jo paluu Saksaan, joten yritimme nähdä enemmän vielä kun ehdimme. Sopivasti huhtikuun alku oli kirsikankukinta-aikaa, joten muiden japanilaisten tavoin kävimme puistoissa ihailemassa kirsikankukkamerta. Onhan se hienonnäköistä ku ympäriinsä on kirsikkapuita kukassaan, mutta hieman ehkä tää japanilaisten kirsikkakukka-hypetys menee yli hilseen. Tai no toisaalta, rinnastaisin asian ehkä ensilumeen. Siinä missä suomalaiset hihkuu ensilumesta nii täällä porukka päivittelee kirsikankukkakuvia nettiin.
Huhtikuun alkupuoliskolla säät myös suosivat, ja t-paita päiviä alkoi olla useampikin. Tosin suomalaisella mittapuulla, eikä niinkään japanilaisella. +20 astetta ny vaan miusta on jo t-paita keli, vaikka täällä enemmistö kulkee edelleenkin takit päällä. Puistoilun lisäksi käytiin mm. Alisa ihmemaailma- teemakahvilassa, joka oli ihan kivaa vaihtelua. Tokiossa on järkyttävästi kaikennäköisiä teemakahviloita ja tavoitteena ois nyt kesän aikana saada käytyä ees kissakahvilassa, ku en viel oo saanu aikaiseks.
Alisan kanssa tehtiin kanssa vielä yhden yön reissu Tokion lähimaastoon, Nikko nimiseen kaupunkiin. Nikkossa on temppeleitä (mistäpä niitä ei Japanista löytyis), mutta myös erittäin hienoa luontoa. Valitettavasti juuri meidän valitsemina päivinä sää ei suosinut, ja eka päivä kierrettiin temppeleitä sateessa. Tosin sade antoi sellaista maagista tunnelmaa, että ei ny sinällään ees haitannu. Seuraavana päivänä sit vaelleltiin metsäisissä maisemissa, mikä oli taas virkistävää vaihtelua Tokion menoon. Huomasimme kanssa, että yks yöpyminen ei riittänyt alkuunsakaan, koska emme edes ehtineet vähän kauempaan sijaitsevaan kansallispuistoon, jossa ois ollut vielä hienompia vesiputouksia. No, ehkä ehdin vielä jonkun viikonloppureissun kesällä tekemään. Nikkosta takasin Tokioon tultua, olikin sit aika sanoa Alisalle hyvästit. Puolen vuoden aikana näimme aika harvoin, mutta kävimme aina jossain uudessa paikassa (Disneyland, Kawasaki, Nikko). Alisa oli myös ainoa, jonka kanssa täällä olen yrittänyt saksankielen taitoa pitää yllä. Voi olla että viimeisetkin saksan rippeet katoaa nyt viimeisten japani-kuukausien aikana. Noh, pitää sit Suomeen palattua tehdä joku reissu Saksaan Alisaa moikkaamaan.
Viimeisen lomaviikon aikana oli taas aika tehdä kevätlukukauden kurssivalinnat. Koulun alusta kirjoitan seuraavaan päivitykseen, lopetan mieluummin kirsikkakukka/ Nikkon kuviin.
 |
| Alisa ihmemaassa - kahvilan sisäänkäynti |
NIKKO _
 |
| Kirsikankukkia ja Skytree |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti