Hakone

Lokakuun vika ja marraskuun eka päivä olivat Wasedan yliopistolla vapaapäiviä, joten ylimääräisten vapaiden kunniaksi päätin vihdoinkin lähteä vähän kauemmaksi Tokiosta. Mukaan sain Katjan ja Ninnin, eli ei ihan yksin tarvinnut lähteä. Määränpääksi valikoitui Hakone, Tokiosta reilun 80 kilsan päässä sijaitseva onseneistaan (kuumalähdekylpylöistä?) tunnettu pikkuinen paikkakunta.  Reissu lähti torstaiaamuna käyntiin siten, että ostettiin Shinjukun asemalta Hakone Free Passit, eli liput, joilla pääs ensinnäkin junalla Hakoneen ja sitten paikan päällä sai kulkea rajoittamattomasti kaksi päivää paikallisilla kulkuvälineillä.  

Ensimmäinen pysäkki oli Odawara-niminen kaupunki, jossa käytiin Odawaran linnaa ihmettelemässä. Huomas kyllä heti, että ei enää ollut Tokiossa. Ihmisiä oli liikenteellä paljon vähemmän ja etenkin Odawarassa vastaan tuli enimmäkseen vaan vanhempaa väkeä kaduilla. 

Odawaran linna

Odawarasta jatkettiin sit matkaa Goraan, pieni kylä (?), joka sijaitsi n. 500 metrin korkeudella merenpinnasta.  Meidän majoitus oli Goran asemalta n. 20 min kävelymatkan päässä, joten talsittiin sit mäkeä ylöspäin kämpille. Majoituimme siis perinteiseen japanilaiseen majataloon, eli ryokaniin, jossa hintaan kuului illallinen ja aamupala. Majatalon yhteydessä oli myös onsen (eli kuuma lähde).  Ryokan oli ehkä reissun paras juttu, koska siellä oikeasti pääsi japanilaiseen tunnelmaan yukatat päällä ja tatamilattioilla syödessä ja futoneilla nukkuessa.  Tosin ryokanin ruuista sanon sen verran, että iteltä jäi sekä päivällisellä että aamupalalla ainakin kolmannes syömättä, ku en vaan pysty syömään epämääräisiä mereneläviä..

Majapaikkamme

Aamupala.

Owakudani

Hiljaista.

                            Päivällinen.

Perjantaina oli sit enemmän turisteilupäivä. Aamulla ensimmäiseksi mentiin ropewaylla (vaunu, joka meni ilmassa? suomen kieli pettää ja pahasti, mutta kuvat ehkä valaisee) Owakudani nimiseen paikkaan. Owakudani on siis rikkihöyryistään tunnettu laakso, jossa myös mustia munia ois ollu myytävänä. En ostanu, mutta ainakin huonekaverin mukaan kyseinen kananmuna ois ollu erittäin hyvänmakuinen. Tiedä sit häntä. Pilvisestä päivästä huolimatta nähtiin hieman Fuji-vuoren huippua (Japanin korkein vuori), mutta ei siitä kunnon kuvaa saanu niin en ees yritä tänne laittaa. Kamerakin muuten päätti alkaa temppuilla sit Owakudanin kohilla, joten saattapi eessä olla uuden kameran osto. 

Ilmailureissun jälkeen vuorossa oli laivailu. Puolen tunnin turistikruisailu Ashinoko-järvellä muistutti kovasti maisemiltaan Suomesta.  Jos tietty vuoria ei oteta huomioon. Järven toisellta puolen löydettin sit Hakone pyhäkkö, jossa turisteja taas riitti. Löydettiin tiemme pyhäkön keskusaukiolta hieman syrjäisempään paikkaan, jossa ei sit huvittavaa kyllä ollut ristin sielua.  Vähänkö ihanaa välillä löytää täysin rauhallisia paikkoja!  Pyhäkön jälkeen päätettiin sitten jo ettiä bussipysäkki ja suunnata kotia kohti.  

Reissu oli varsin onnistunut, eikä myöskään hinnalla pilattu. Hakone Free Pass oli 5000 jeniä (n. 39 e),  ryokan-majoitus 11 075 jeniä (n. 85 e). Paikan päällä miulla meni vajaa 3000 jeniä. Yhteensä reissu teki siis n. 145 e ja oli kyll ihan hintansaväärti! Tokioon jo tottuneena tuntui Hakone järin pieneltä paikalta, eikä siellä pakollisten nähtävyyksien lisäksi tuntunut oikein muuta mielenkiintoista olevan, joten jäi myös fiilis, että Hakone on ny nähty. Eniten tykkäsin Hakonen luonnosta, mutta eiköhän niitä vuoria, metsiä ja järviä löydy muualtakin. 

 Pakko vielä mainita: näin tällä reissulla elämäni isoimmat hämähäkin seitit! Seittejä oli joka puolella ja ne oli järkyttävän isoja! Kuten myös hämähäkit.. . Harmi ku en saanu kuvia todisteeksi.

Nyt kun on yhdestä reissusta selvitty onkin jo aika suunnitella seuraavaa. Hieman ollaan jo joululomalle reissua huonekaverin kanssa suunniteltu.