Syksyn värit

Syksy on saapunut myös Tokioon. Lokakuussa oli jo viileämpiä säitä, mutta vielä viimekin viikolla olen kouluun kulkenut capreissa. Ja  ihan t-paitakin on riittänyt, mutta yleensä jo hupparia käytän, koska kaikilla muilla takit ja kaulahuivit. Paikalliset tosin sanovat, että syksy on oikeasti myöhässä, eikä yleensä ole koskaan näin lämmintä enää tähän aikaan ollut. No, lauantaina vihdoin pääsin viileämpien ilmojen makuun, ku käytiin Shouwakinen puistossa, ja pari tuntia puistoa kierreltyä huomasin, ettei pelkkä huppari ehkä enää riitäkään, alkoi nimittäin tulla kylmä. Pääseepähän vihdoinkin käyttämään takkia (ja luultavasti myös kaulahuivia ku näköjään myös kurkku meni kipeäks, ettei vain viel sairastumaan pääsis)! Lopussa kuvia kyseisestä puistosta. Perjantaina ostin uuden kameran, joten testailin sitä sit puistossa. Nii ja tosiaan aiemmin kirjoitin, että miun vanhassa kamerassa ois jotain vikaa. No ei siin ollukaan ku tarkemmin kameraan perehdyttiin. Mutta koska joka tapauksessa halusin hieman paremman kameran (vanha oli hyvä, mutta neljässä (?) vuodessa on kamerat hieman kehittyneet) niin ostin sit uuden kameran. En oo mikään himokuvaaja enkä ees ymmärrä paljoa mitään kameroista, mutta tykkään just reissuissa ottaa (maisema)kuvia, joten ihan peruskamera riitti miulle, mutta löytyy tuosta näköjään kaikkia kivoja efektejä, joita ei vanhassa ollut.

Ensimmäinen kolmannes syyslukukaudesta ohi ja ollaan jo parin vaihtarin kaa huomattu, että ny kun pahimmista kielisolmuista on selvitty niin japanin tunnit alkaa enimmäkseen olla vaan tylsiä. Poikkeuksiakin tietty on, mutta viime viikolla meinasin nukahtaa melkein joka tunnilla. Vaihtelua japaninkielen opiskeluun on tuonut suomen kielen opetus. Olen neljää eri kautta onnistunut tutustumaan japanilaisiin, jotka haluavat opiskella suomen kieltä. Ensinnäkin, yliopiston sähköpostiin tuli viesti, että viime vuonna Suomessa vaihdossa ollut tyttö haluais harjoitella suomea. Ollaan nyt hänen ja hänen kaverinsa kanssa nähneet tiistaisin lounastauolla ja ruokailun ohessa harjoitelleet yhdessä suomea. Heidän lisäksi japanilainen Yurika sai yhteisen japanilaisen tutun kautta miun yhteystiedot ja kysyi haluaisinko opettaa suomea hänelle. Hän haluaisi tulla Aaltoyliopistoon opiskelemaan, ei siis pelkästään vaihtoon. Torstain hypäreillä käyn siis Yurikan kanssa syömässä ja käymme läpi yhdessä suomen oppikirjaa. Eikä siinä vielä kaikki. Yhden tunnin päätteeks ruotsalainen vaihtari kysyi kiinnostaisko suomen opettaminen ja anto miun yhteystiedot eteenpäin Katsuralle, joka järjestää venäjän, ruotsin ja suomen kielen tunteja. Olen nyt kerran käynyt pitämässä yhden 80 minuuttisen oppitunnin, ja huomenna ois seuraava kerta. Viimeks paikalle tuli kolme japanilaista, joiden kanssa vapaamuotoisesti harjoiteltiin suomea. Joka toinen viikko ois tarkoitus käydä siis opettamassa vaihtelevaa kokoonpanoa Suomesta kiinnostuneita japanilaisia. Kaiken tämän lisäksi yksi toinen vaihtari antoi miun yhteystiedot eteenpäin japanilaiselle Hidelle, joka on opiskellut vähän kaikkia kieliä ja olis ny kiinnostunut suomen kielestä. Ja no häntä näen sitten aina keskiviikkoaamuisin 9-11 läheisessä kahvilassa. Eli olen yllättävän paljon saanut japanilaisia tuttavia suomen kielen kautta.Vaikka kaikki haluavatkin oppia suomea, ei kukaan ole vielä sillä tasolla, että sais kokonaista keskustelua aikaiseksi, joten oikeasti pääsen japania käyttämään.  Ja siis Katsuran kautta pitämillä tunneilla sekä Hiden opettamisesta saan myös vähän vaivanpalkkaakin. Ei paha ollenkaan. 

Tällä viikolla olen petrannut myös liikunnan kanssa. Kuntosalilla kävin sekä tiistaina ennen tunteja juoksemassa että perjantaina bulgarialaisen Miran kaa  hypärillä. Viime viikon sunnuntaina kävin lentopalloa kokeilemassa japanilaisen porukan kanssa (joiden aiemmin kanssa olin Uenossa). Lentopallo  ei ollut ollenkaan miun juttu. Mutta tänään oli vuorossa sitten jalkapallo ja se oli ihan kivaa. Hieman liian paljon harjoittelua ja liian vähän varsinaista pelaamista, mutta kun suurin osa oli japanilaisia niin pääs taas paikallisten kanssa tekemisiin. Tällä kertaa myös Ninni tuli mukaan ja voitti japanilaiset puolelleen pelitaidoillaan. Tää porukka joiden kanssa kävin siis lentopalloa ja jalista pelaamassa on siis isompi ryhmiä vanhoja ja nykyisia wasedan opiskelijoita, jotka järjestää yhdessä kaikkea. Tosin tekemistä alkaa olla niin paljon, että en tiedä, miten ehdin kaikkeen mukaan.... 

Eikä siinä vielä kaikki. Joululomasuunnitelmat alkaa olla selvillä. Huonekaverin kaa varattiin lennot Sapporoon ja joulu ois tarkoitus viettää "Japanin Rovaniemellä". Japanin pohjoisimmalla saarella  pitäis myös lunta löytyä joulun tietämillä. Tällä viikolla illat onkin sitten mennyt hotelleja varaillessa ja paluureittiä suunnitellessa. Meinattiin nimittäin takaisin tulla junalla, yöpyen matkan varrella eri kaupungeissa. Kahdeksan yötä ollaan reissuun varattu (22.-30.12.) ja tullaan takaisin just uudeksi vuodeksi. Matkassa ei olla ihan perus opiskelijabudjetilla, kun huonekaveri on enemmän tyyliä "pappa betalar", joten majapaikkojen joukossa on yks ainoa hostelli, kun taas hotelleja löytyy neljä. Mie ajattelin olla kerrankin stressaamasta liikaa rahasta, ku tuo stipendi näyttäis riittävän yllättävän hyvin (ainakin vielä, katsotaan uudestaan tuon reissun jälkeen) ja jenin nykyinen kurssi oikeasti helpottaa myös paljon. Kerranhan sitä täällä vaan ollaan, joten pitää yrittää ottaa ilo irti. Etenkin ku jo ny alkaa tulla fiilis, että näkemistä kyllä riittäis, mutta aika loppuu kesken (vaikka viel yhdeksän kuukautta jäljellä). 

Oon siis ryhdistäytynyt vapaa-ajalla, mutta opiskelu on sit jääny vähemmälle. Läksyt teen just silleen, että pärjään tunneilla, mutta en oo kyll yhtään ylimääräistä jaksanut panostaa mihinkään. Kielitaidon puolesta miun pitäis kyllä opiskella enemmän (oikeasti hirvittää miten pahasti miulla on kielisolmussa välillä), mutta ku valitettavasti luokassa opiskeleminen ei oikeasti oo mitään parasta kielen harjoittelua. Olen edelleen ihan jäässä aina kun pitää keskustella jostain annetusta aiheesta. Sen takia haluaisin panostaa enemmän luokkahuoneen ulkopuolisiin keskusteluihin. Ja toisaalta täällä suoritettujen kurssien arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, kohan kaikki menee läpi niin saan ne suomessa hyväksiluettua. Saatan siis turvautua myös strategiseen lintsaukseen tässä lähiaikoina. Oltais nimittäin viel Disneylandiin menossa ennen joulua. (DisneySea ja Disneyland ovat siis kaksi eri puistoa vierekkäin)  Aluperin saksalaisen Alisan kanssa piti tulla miun ja Jonnan kaa DisneySeahan, mutta hän ei sit juuri sinä päivänä päässyt, joten lupasin, että voin lähteä hänen kanssaan toiste. Ja mikäs parempi aika kuin ennen joulua? 

Loppuun Shouwakinen puistokuvia, hieman tuli kameralla leikittyä: