Viime viikot on mennyt käytännön asioita hoidellessa, töissä ja myös eräänlaisessa "en jaksais ajatella japania"- väsymyksessä. Ehkä kun on koko kesän odotellut ja stressannut niin tuli sit vihdoin mitta täyteen ja ny pariin viikkoon en oo jaksanu japania lukea. Sain siis viikko sitten tietää miun asunnosta, joka tosiaan tulee olemaan kahden hengen huone eli jännityksellä saa sit odottaa, että millainen huonekaveri tulee. Asuntola itsessään on kuitenkin verrattain uusi ja vain jotain kilsan päässä yliopistolla, joten ei ainakaan matkoihin tarvitse hirveästi varata aikaa/rahaa. Hyvänä puolena siinä huoneessa on myös se, että joudun kylpyhuoneen jakamaan vain huonekaverin kanssa, enkä vaikkapa koko kerroksen kanssa, mikä olisi myös ollut mahdollista. Asunnon vuokrahan on 46 000 jeniä, eli suunnilleen neljä sataa euroa. Lähes puolet miun stipendistä menee siis vuokraan, mutta siis huippua tietty on, että puolet jää vielä käytettäväksi elämiseen! Voin siis ahdasta asumista sit kompensoida vaikkapa panostamalla enemmän (ulkona) syömiseen. Oikeastaan tykkään aika paljon olla myös itsekseni, mutta silti olen aika utelias sen suhteen, millaista huonekaverin kanssa elo tulee olemaan. Jos siitä ei oikeasti tule mitään, niin ainahan sitä on mahdollista asuntolasta lähtöä (jolloin tosin takuuvuokra jää saamatta ja pitää kait yks ylimääräinen vuokra maksaa). Mutta katotaan miten käy.
Asuntolan lisäksi on pitänyt sit hoitaa Suomen puolen muuttopuolta, eli vuokrasin cityvarastoilta 2 neliötä, jonne voin kaikki tavarat sit tunkea. Sekin tekee sit 70 euroa kuussa, mutta no, en ny ihan vielä halunnu kaikista huonekaluistakaan luopua. Rahanmeno on viime aikoina oikeasti ollut melkoista, koska taivuin viimeinkin ja kävin terkkarilla ottamassa ensimmäisen rokotuksen japanin aivokuumetta vastaan. Eihän sille tullutkaan hintaa ku 125 e. Ja kuukauden päästä pitää käydä toinen samanmoinen. Ja vielä on kans jäljellä yksi hepatiittirokotus. Japanin aivokuumerokotuksen meinasin eka jättää väliin, mutta ajattelin sit ihan oman mielenrauhan takia ottaa. Ja toisaalta järkeilin sen niin, että vaikka japanissa se on aika epätodennäköistä saada, niin eihän sitä tiedä, jos joskus matkaa jonnekin kaakkoisaasiaan missä riski ois vielä suurempi.
Tavaroiden pakkailun olen aloittanu jo hyvissä ajoin, ihan vain siksi, että muuton haluaisin tehdä lähes heti ku lintsillä työt loppuu. Ja lintseilyä minulla on jäljellä enää pari viikkoa!! Siis ollaan kaikki töissä ihmetelty, että mihin tää kesä on mennyt... Vastahan sitä aloitti ja ny on kohta sesonki ohi ja työsopimus loppunu.. Toisaalta töiden loppu ja tavaroiden muutto tarkoittaa myös sitä, että Joensuuhun lähtö on ihan nurkan takana. Tarkoituksena ois siis elokuun vika ja syyskuun eka viikko viettää Joensuussa, koska sitten ei taas vuoteen tuu ketään sieltäkään nähtyä. JA siis ennenkuin työt ees ehtii loppumaan, olen vielä ensi viikolla menossa Tukholman risteilylle kaverin (joka siis just tuli kiinasta vaihdosta) kanssa!
Oikeasti siis seuraavat viis puol viikkoa on tekemistä täynnä, joten lähtö tulee ennen kuin huomaakaan. Pitäis tässä kait ees se viisumi hommata, ettei lähtöpäivänä yhtäkkiä juolaha mieleen, että jotain tärkeää tais unohtua. Nii ja lentolippujakaan en vielä ole saanut. Tosiaan aikaisemmin kirjoitin siitä lapusta, joka minun piti lähettää japaniin ja jonka piti saapua viim. 31.7.. No 31.7. sain sit viestiä Wasedasta, että kyseinen lappu ei ole saapunut ja pikaista yhteydenottoa toivotaan. Mie onnistuin jo mielessäni maalailemaan kaikki kauhukuvat, että se on hukkunut postissa jonnekin ja koko stipendi perutaan ja blaa blaa. No yhden stressatun päivän jälkeen sit Wasedasta tulee viesti: kirje tuli perille, sori että saimme teidät huolestumaan. No onneks näin.
Tässä oli siis päivitetyt kuulumiset japanin vaihdon suhteen, lisää seuraa ehkä joskus myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti