Blogin kirjoittamisen olen aloittanut tasan kaksi vuotta sitten. Silloin valmistauduin tulevaa Saksan vaihtovuotta varten. Nyt kaksi vuotta myöhemmin on meneillään taas lähtövalmistelut. Tällä kertaa kuitenkin hieman kauemmaksi. Kävin juuri tänään Japanin suurlähetystöstä hakemassa viisumin. Ja tarkalleen kuukauden päästä pitäisi minun jo olla Japanissa. Kaksi vuotta sitten ajattelin, että ideaalitilanne olisi se, että Saksan vuoden jälkeen kirjoitan kandin ja lähden sitten Japaniin vaihtoon. Ja ilokseni voin ny huomata, että alkuperäinen ajatukseni taitaa nyt toteutua. Sokerina pohjalla, en pelkästään päässyt yhteen halutuimmista vaihtoyliopistoistamme Japanissa, mutta sain myös Japanin valtion apurahan, jonka avulla ehkä tästäkin vuodesta selvitään ilman, että vuoden päästä niskassa on hirveä velkataakka. Japanin valtion apuraha siis kattaa lennot (joita minulla ei vielä ole, öhöm.), kuukausrahan (syys 2013-heinä 2014 välille) ja näköjään myös viisumin, koska ainakaan tänään minun ei tarvinnut maksaa viisumistani mitään. Rahoituksen suhteen elämä näyttää siis valoisalta.
Kielen suhteen alkaa päivä päivältä enemmän epäilyttämään omat taidot. Olen lukenut japania neljä vuotta, joista yhden Saksassa (joka oli tavallaan kertausta). Periaatteessa minulla on ihan hyvät japanin kielen taidot (mutta kuten japanin opettajanikin sanoi, päässä on paljon tietoa, mutta ulosanti takkuaa). En ole kuitenkaan koskaan Japanissa käynyt, joten käytännön harjoitus puuttuu. Toisaalta, olen menossa japanin kielen intensiivilinjalle, mikä tarkoittaa 21 h viikossa pelkkää japanin opiskelua. Joten luulisi, että tällä hetkellä tahmea japanin kielentaitoni parantuu nopeasti ihan käyttökelpoiseen kuntoon. Silti jännittää, millaista alku tulee olemaan. Entä jos en ymmärräkään yhtikäs mitään ja olen aivan pihalla kaikesta? Kieli ei ole ainoa asia, mitä olen viime aikoina miettinyt. Yliopiston hyväksymispapereiden mukana tuli myös muistutuksia kaikista mahdollisista alkubyrokratioista. Tavallaan kaikki muistuttaa aika paljon Saksan vaihtorumbaa. Byrokratiaa, paperitöitä, kielivaikeuksia. Mutta toivon mukaan paperisotien lisäksi vuoteen mahtuu myös kaikkea hauskaa.
Kirjoitanpa taas hieman omista odotuksistani Japanin vaihdon suhteen. Haluan, että japanin kielen taitoni parantuu selvästi, että oikeasti pärjään japanilla. Toivon, että saan taas uusia kavereita ja hyviä ystäviä ympäri maailmaa ja mieluusti myös Japanista. Haluaisin kiertää Japania ristiin rastiin ja käytävien paikkojen listalla on ainakin Hokkaido, Osaka, Kioto, Okinawa. En ole hirveästi uskaltanut listata asioita/paikkoja mitä haluaisin tehdä/nähdä. Katsotaan paikan päällä, että minne jalat kuljettaa ja elämä. Sen tiedän, että haluan käydä myös jollain pienemmällä paikkakunnalla. Ja Fujivuorelle on kiivettävä. Ja tiedän, että on varmasti tuhat muuta asiaa, mitä haluan tehdä Japanissa, mutta en vain tiedä vielä, että mitä ne asiat tarkalleen ottaen ovat.
Blogia päivittelen toivon mukaan entiseen tapaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Uskon, että elämä Tokiossa tarjoaa eväitä huomattavasti mielenkiintoisempiin blogipäivityksiin verrattuna ainakin menneen vuoden opiskelu/vaihtohakustressailuun. Mutta mitään en lupaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti