Ei siis oikeesti voi olla totta. Perjantaina kv-koordinaattori soitti jälleen kerran, että joo ne hakupaperit on ny perillä Japanissa, mutta Japanista olivat laittaneet viestiä, että MEXT-hakemuksia pitää korjata. Joten tänään taas yhden kerran tappelin niiden papereiden kanssa. Ei sieltä pitäny ku jotain päivämääriä muuttaa ja lisätä Leipzig yhteen kohtaan, mutta silti. TOIVOTTAVASTI ne paperit ois tällä kertaa kunnossa ja kuulen seuraavan kerran vasta kesäkuussa mitään noista papereista . Oikeasti jos Kela ens syksynä valittaa siitä, että miulla on liian vähän opintopisteitä (koska tänä vuonna tulee liian vähän, mutta koska opiskelin kaks ekaa vuotta ahkerasti vielä ei pitäis olla hätää) nii laitan selvityskirjeeseen tuon hakuprosessin. Kuka ehtii opiskelemaan ku pitää täytellä samoja lappuja kymmenet kerrat? Mut joo, onpahan ainakin nähty töitä noiden paperien eteen.
Noh, sentään sain sen kandin valmiiksi, että ei viikonloppuna sen kanssa tarvinnut enää stressata. Muutenkin otin aika rennosti viikonlopun, vaikka tuo hakupaperi-juttu taas mielessä pyörikin. Japanin kokeisiin lukiessa ja kanjeja kerratessa aika meni ihan mukavasti. Tosin en kyllä osaa sanoa, miten tämänpäiväinen kielioppikoe meni, ku ei se ny sieltä helpoimmasta päästä ollut. Toisaalta oon jo hieman luovuttanut noiden kurssien suhteen. Mie haluan oppia kieltä, joten se että olen pari kertaa poissa jonkun reissun takia ei ole maailmanloppu. Opiskelen itteäni varten, en niitä kursseja. Kuitenkin tuntuu että opettajamme odottaa meidän suunnilleen hengittävän japania 24/7. Henkilökohtaisesti minulle tuottaa etenkin japanin keskustelukurssi vaikeuksia. Menen täysin lukkoon aina kun opettajamme kuuntelee vieressä keskusteluharjoituksia parin kanssa. Mikä on ihan tyhmää, koska kuitenkin tiedän, että pystyn japania puhumaankin. Siis viikko sit säikytin ratikassa kaksi täysin tuntematonta japanilaista turistia aloittamalla heidän kanssaan keskustelemaan, japaniksi! Joten tiedän, että japanin keskustelukurssien lukkoon meneminen ei niinkään johdu kielitaidosta. Vaan siitä, että opettajamme kanssa menen lukkoon oli tilanne mikä tahansa. Varmaan juontaa juurensa siihen kun Japani 2-kurssin :n lopulla henkilökohtaisessa palautekeskustelussa minulta tivattiin motivaatiotani japanin opiskeluun yms. Totta puhuen kyseisen palautekeskustelun jälkeen olin erittäin epämotivoitunut opiskelemaan yhtään mitään, joten opettaja oli tietysti jollain tavalla oikeassakin epäillessään suhtautumistani japanin kieleen. Jos en olisi lähtenyt Saksaan vaihtoon olisin varmaan lopettanut kielen opiskelun kokonaan. Joten olen iloinen, että olin vuoden Saksassa ja sain innostukseni japaniin takaisin. Ja nyt yritän jaksaa vielä viimeisen periodin noita japanin kursseja, koska sitten ne olisivat Helsingin yliopiston osalta ohi! Mutta vaikka en järin innoissani tänhetkisistä japanin kursseista olekaan, odotan innolla Japaniin pääsyä, koska siellä opin varmasti kaikista parhaiten!
Sori tollainen epämääräinen purppasu, jääny häiritsemään viime aikoina nii oli pakko johonkin purkaa. Joka tapauksessa kevättä odotan innolla. Maaliskuun lopussa ois prosemmaesitelmät ja opponoinnit ja sit sekin ois ohi! Toukokuussa ois myös muut kurssit onnellisesti ohi. Ja sit kesäkuun puolessa välissä toivottavasti alkaa kesätyöt. Tänään just kävin Malmin hautausmaalla kesätyöhaastattelussa. Oikeesti ois huippuu, jos sinne pääsis! Työmatka ois viis kilsaa, palkka hieman parempi ku lintsillä ja sais töissä olla ihan oma ittensä. No parin viikon päästä saapi sen tietää. Ja jos hautausmaalta ei tuu töitä, nii laitan postille viestiä pääsiskö kesäks lajittelemaan. Ja jakajaks oon kanssa hakenut. Tärppäispä ny ees jostain. Mietin jo tässä, että jos ei mistään saa töitä nii nostan opintolainat ja lähden reissuun. Kai sitä 2700 eurolla jo Brasiliaan pääsis? Jos kerta velalliseks pitää ruveta nii tehdään se sit kunnolla. Mutta jos mie ny eka oottelen, miten kesätöiden kanssa käy ennen ku lentoja lähen varailemaan, hehe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti