Eilen illalla olin sitten niin väsynyt, että unohdin aivan kokonaan kirjoittaa siitä, mihin otsikollakin viittasin. Elikäs nyt kun maisterin opintoihin melkein pakollinen vaihto-opiskelu on tiedossa, pystyn hieman paremmin suunnittelemaan valmistumisaikatauluanikin. Jo silloin kun aloitin yliopisto-opiskelun vuonna 2009, minulla oli takaraivossa ajatus, että maisterinpaperit olisi tarkoitus saada ennen kuin täytän 25 vuotta (eli kesään 2015 mennessä). Olen jo epäillyt useampaan otteeseen, miten tuo tulee onnistumaan, kun saksanvaihtokin tuli ihan yllättäen tuohon väliin. Mutta ny näyttääpi siltä, että minulla on vielä mahdollisuudet valmistua alkuperäisessä tavoitteessani. Tämänhetkinen suunnitelmani näyttää nyt tältä:
Lukuvuosi 2012-13: Kandintutkielma ja kandintutkinnosta puuttuvat opinnot kasaan.
Lukuvuosi 2013-14: Vaihtovuosi Japanissa.
Lukuvuosi 2014-15: Gradun kirjoittaminen ja puuttuvat syventävien opintojen kurssit.
Ja tarkoitushan olisi saada gradu palautettua 2015 maaliskuuhun mennessä, jotta saisin toukokuussa paperit käteen. Joten tässä olisi seuraavan kahden ja puolen vuoden aikataulut. Katsotaan, miten tulee onnistumaan. Tosiaan mietin aiemmin, josko suorittaisin maisterintutkinnon jossain muualla. Mutta koska puolet maisteriin vaadittadista opinnoista tulee kasaan jo vaihtovuoden aikana, ei siitä jää oikein muuta puuttumaan kuin gradu, joten kannattavampaa on vaan yrittää kirjoittaa se gradu vaihdon jälkeen pois alta. Valmistumisen jälkeen olisi sit tarkoitus töihin päästä, mutta sitä rupean sitten pohtimaan, ku asia ajankohtaisemmaksi tulee.
Töihin liittyen haluan kuitenkin kirjoittaa vielä tuosta postin jouluapulaisena olosta. Itellan postikeskuksessa siis lajittelen kirjeitä ja postikortteja ja oon vielä ainakin tykännyt hommasta. Reilu kaksi viikkoa olen siellä nyt käynyt, ja viime lauantaita lukuunottamatta olen tehnyt neljän tunnin iltavuoroa. Tällä viikolla sitten joulupostin lisääntyessä vuorotkin pitenevät 7,5 tunnin mittaisiksi. Tosin ei se kahdeksan tunnin vuoro lauantainakaan mikään mahdoton ole, joten eiköhän tästäkin ihan selvitä. Ainoa, mikä ärsyttää on se, että matkoihin menee tunti suuntaansa, eli päivälle tulee sit ihan kivasti pituutta. Kotiin pääsen puol kahdentoista aikoihin illalla, eikä sitä sit malttaisi nukkumaan heti mennä. Mutta töissä on kivaa ollut, en valita. Se on sellaista robottihommaa: vuorotellen ollaan koneella alasotossa (kone lajittelee, me siirretään kirjeet laatikkoon ja hihnalle), koodaamassa (tietokoneella kirjoitetaan postinumeroja kirjeistä otettujen kuvien perusteella) ja kaikista eniten on käsinlajittelua eli postinumeroiden kahden ekan numeron perusteella laitetaan postit lokeroihinsa. Töissä saa olla verkkarit ja lenkkarit jalassa (parempi olla vaatteet, jotka saa likaantuakin), kuunnella musiikkia eikä tarvitse asiakaspalveluhymy naamalla työskennellä. Joten aika ihanteellista ainakin miulle, koska kuljen lenkkareissa aina muutenkin enkä ainakaan väsyneenä ole mikään kaikista aurinkoisin ihminen.. Yritän kysellä Itellalta, jos siellä ois osa-aikaisia töitä joulun jälkeenkin, mutta ottaen huomioon, että joka toisella jouluapulaisella on sama ajatus, on hyvin epätodennäköistä että heti niitä töitä sais. Mutta toisaalta, tiedänpähän myös yrittää tuonne viimeistään sit kesätyöhaussa.
Ja tänään oli tosiaan kielioppikoe. No ei harmita yhtään, etten pahemmin lukenut, koska koe oli tosi helppo. Pari kohtaa ärsytti ku metromatkalla tajusin oikeat vastaukset, mutta muuten oli aika läpihuutojuttu. Huvittavaa, että Japani 3-kurssin kokeet on 2-kurssin kokeita huomattavasti helpompia. Seuraavaksi pitää opetella keskustelukurssin ryhmäesityksen oma osuus ulkoa ja kanjeja kerrata ja pikku hiljaa alkais tän vuoden japanit olla pulkassa!
Ennen joulua ois viel 7 työpäivää ja kandin lähdeluettelon (kirjoittaminen ja) lähettäminen proffalle, ja sitten pääsen vihdoin lähtemään lomalle Joensuuhun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti