Oktoberreise 2014

Graduvuosi vei kaiken energian, joten blogin päivitteleminen sitten jäi.

Päätin näin erittäin jälkikäteen kirjoittaa vuoden 2014 reppureissun tunnelmia. Reissuun tosiaan lähdin Priscilan, saksan vaihtovuodenaikaisen brasilialaisen kämppikseni kanssa. Tapasimme uudelleen kahden vuoden tauon jälkeen Heathrowin lentokentällä Englannissa. Oli aivan mahtavaa nähdä Priscilaa jälleen ja erityisesti päästä jälleen reppureissailemaan uusissa maissa. Ekat viisi päivää vietimme Lontoossa ihmetellen. Lontoossa kierrettiin kaikki pakolliset nähtävyydet ja en tiedä, johtuiko kaupungista (vanhanaikainen, ahdas, liikaa ihmisiä - liian vähän englantilaisia) vai siitä, että Japanin vaihdosta oli niin lyhyt aika, mutta Lontoo ei ollut ollenkaan minun kaupunkini. Ihan hienoahan siellä oli käydä ja opettavaista käydä museoissa yms., mutta toivottavasti ei koskaan tarvitse muuttaa Lontooseen. 

Näkymä London Eye:sta

London Eye

Vahdinvaihto

Trafalgar Square

Big Ben

Lontoosta käsin teimme junalla päiväreissun Salisburyyn, koska sekä minä että Pri halusimme käydä Stonehengellä. Salisburyyn ihastuin todella, viehättävä pikkukaupunki! Stonehenget itessäänkin oli aika hieno näky. Meillä kävi hyvä tuuri siinä mielessä, että vaikka turisteja oli jonkun verran, kuiteski ei ollu täpötäyttä.

Harry Potter tuli tästä Salisburyn katedraalista mieleen.

Käytiin yksillä pubissa.

Lontoosta junailimme tiemme Yorkiin, jossa vietimme pari päivää. Tyypillinen turistikohde tämäkin. Ihastelimme mm. roomalaisia raunioita ja kapeita kujia. Majatalon valinta tosin ei osunu ihan nappiin. Majoituimme muuten aina monen hengen hostellihuoneissa, mutta Yorkissa aattelimme viettää kerranki aikaa oikeassa majatalossa. No, kyseisen paikan omistaja oli järkyttävän töykeä, kun halusimme jättää tavaramme odottamaan sisäänkirjautumisaikaa sillä aikaa kun itse kierrämme kaupungilla. Omistaja ei meinannu millään uskoa, että meillä oli varaus kyseiseen majataloon eikä viereiseen hostelliin. Kiva, ku ihmiset heti ulkonäön perusteella päättelee mihin on ja ei varaa. Noh, majatalo ei ollu ees mitään luksusluokkaa, mutta saimmepahan pari yötä olla rauhassa ja katsoa englantilaista tv:tä. 

York - roomalaisia raunioita

Yorkista suuntasimme Newcastleen, missä tapasimme Amyn kanssa. Amy oli myös Leipzigissa vaihto-opiskelemassa meidän samaan aikaan ja kävimme silloin myös yhdessä reilaamassa. Tällä kertaa otimme pari päivää ihan lepopäivinä ilman aikataulutusta. Kävimme rannalla ja otimme rennosti selkeässä mutta tuulisessa säässä. 

Newcastlesta jatkoimme matkaa pohjoiseen ja Englannin rajan yli Skotlannin pääkaupunkiin Edinburghiin. Valehtelematta voin sanoa, että tämän reissuin kohteista Edinburgh ja Skotlanti olivat ne paikat, jotka veivät minun sydämeni. Maisemat, historia, ihmiset, murre! Edinburghista teimme päiväreissun Loch Nessille. Pitihän se käydä itse tsekkaamassa näkyykö Loch Nessin hirviötä! Reissu ei menny ihan nappiin, ku bussi hajos kesken matkan. Onneks meidän päiväreissun vetäjä oli huippupersoona ja sai pidettyä mielialaa yllä turhasta odottelusta ja viivytyksistä huolimatta. Tässä muutamia kuvia, tulevaisuudessa tulee ehkäpä enemmänkin tarinoita Skotlannista. 

Edinburghin linna

Edinburghin linna

Kuvassa edelleen linna

Säät eivät aina suosineet...

 ...Ei silloinkaan kun osallistuimme Ghost Toursille eli kummituskierrokselle Edinburghin hautausmailla.

Tutustumassa Ylämaihin

Meidän bussi kohti Loch Nessiä

Loch Ness. Ei jälkeäkään hirviöstä.

Skotlannin jälkeen vuorossa oli Irlanti. Saimme sikahalvat lentoliput Edinburghista Dubliniin (jotain 15 puntaa?). Dublin muistutti monella tapaa Lontoota, vaikkakin pienempi ja vähemmän nähtävää. Dublinin kohokohta tais olla pubikierros, jolle osallistuimme. Hauskaa oli, mutta seuraavana päivänä ei sit niinkään. Raahauduimme viimeisillä voimillamme kasvitieteelliseen puutarhaan, ettei kaunis päivä ihan menisi hukkaan. Siellä huomasimme, että meidän ois pitänyt ottaa kurpitsat mukaan rekisteröitäviksi. Hitsi kun unohtui. Osallistuimme myös Dublinista järjestetylle bussimatkalle 

Glendalough-laaksoon. Pääkaupungit on aina jees, mutta valitettava tosiasia on, että viihdyn paljon paremmin pääkaupunkien ulkopuolella. Tälläkään kertaa en pettynyt. Glendalough-laakso luontoineen oli upeaa seutua kuten myös pieni Killkennyn kaupunki, jossa pysähdyttiin matkalla. 

Glendalough

 Minun ja Prin viimeinen yhteinen matkakohde oli Amsterdam. Oli outoa pitkästä aikaa olla maassa, jonka kieltä ei ymmärräkään. Vaikka sitä englannilla pärjää melkein missä vaan ainakin jotenkin, on se kuiteski eri asia ku ei ymmärrä, mitä ihmiset puhuu. Mutta en Amsterdamiin ihastunut ihan niin paljoa että kieltä alkaisin opiskelemaan (sitä paitsi kirjoitettua hollantia ymmärrän jopa kohtalaisesti). Amsterdamissa päänähtävyyksiin kuului kahvikauppa, seksimuseo ja kondoomikauppa. Ei vaisinkaan, ainoa missä noista käytiin sisällä oli Venustempelin seksimuseo, mikä oli kyllä ihan mielenkiintoinen ja teemaansa asiallisesti mutta myös huumorisesti suhtautuva. Amsterdamissa treffasin myös Yurikan kanssa. Opetin Tokiossa Yurikalle suomea, koska hän aikoi tulla Suomeen opiskelemaan, mutta sitten hän päätyikin Amsterdamiin. 

Amsterdamissa tiemme Priscilan kanssa erosivat. Pri jatkoi reissaamista Hollannissa, kun taas minä jatkoin matkaa Saksaan. Duisburgissa kävin  pari päviää Alisan luona, jonka kanssa opiskelin siis Leipzigissa ja vietimme aikaa myös Tokiossa. Kävimme yhdessä Düsseldorfissa, josta löytyi aito japanilainen karaokehuonemesta!!! Haluan Düsseldorfiin vain ja ainoastaan päästäkseni uudestaan karaokeen! Duisburgista sit matkustin junalla Berliiniin, jossa majoitun pari yötä Katjan kanssa, joka siis asui samassa asuntolassa Tokiossa. Berliinissä en oikeasti jaksanut enää nähtävyyksiä katsella, etenkin kun Berliinin nähtävyydet on tullut jo muutamaan kertaan nähtyä. Joten otimme rennosti ja nautin tilaisuudesta päästä käyttämään samanaikaisesti sekä saksaa että japania. 

Lokakuun reissu oli ikimuistoinen ja paljon uusia muistoja ja vanhoja tuttuja täynnä. Kirjoitan tätä nyt toukokuussa 2016 eli puolitoista vuotta reissun jälkeen. Olen iloinen, että vihdoin sain aikaiseksi kirjoittaa tähän blogiinkin reissusta, koska samalla tulin muistelleeksi reissun eriskummallisia sattumuksia. Pitäisi kait yrittää saada aikaiseksi kirjoittaa myös viimeisimmästä reissustani, nimittäin, valmistujaismatkastani Japaniin ja Etelä-Koreaan.