Kokeet ohi ja hengissä vielä ollaan. Tammikuu meni nopeasti ohi ja viikko sitten saatiin tännekin vähän lunta ja pakkasia. Vihdoinkin talvi! Pakkasten huono puoli tosin oli, että pyörän lukko jäätyi ja oon ratikalla pummilla menny yliopistolle (vain kaks pysäkkii) ja sit kävelly takaisin. Viime viikkoina ei oo ehtiny mitään erikoisempaa tekemään, kun kaikki on yrittänyt valmistautua parhaansa mukaan kokeisiin. Yllättäen kaks viikkoa sitten minua keskittymään auttoi ongelmat sähkön kanssa. Huomattiin perjantaina että miun ja Corinan huoneiden sähköpistokkeet eivät toimineet, joten siinä saatiin sit viikonloppu keittiössä ladata tietokonetta ku maanantaina vasta teknikko tuli. Internetti ku toimii vain johdolla, joten kerrallaan netissä pystyi olemaan vain akun keston verran (50 min.). Hyvin tuli sinä viikonloppuna ainakin luettua.
 |
| Corina kuvassa haamuilemassa... |
Japanin koe oli jo kaks viikkoa sitten ja tuloksetkin oon siitä saanu: 1.3. Täällä on siis ihan kummallinen arvosana-asteikko. 1.0 on paras, sit tulee 1.3., 1.7, 2.0. jne. 4.0. on huonoin hyväksytty tulos ja 5.0 on hylätty. Afrikanistiikan kokeista toivon että ees 4.0 saisin. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden Afrikan moduulin koe oli torstaina nimittäin ihanan vaikea. 1,5 tuntia aikaa, 3 osiota, joista jokaisessa vastattava n. 6-10 kysymystä. Siinä ei sit keskim.viittä minuuttia pitempään ollu aikaa vastata mihinkään. Ei kerenny pahemmin miettiä mitä sinne kirjoitti. Kieliopillisesti hirveätä saksaa englanninkielisillä termeillä höystettynä. Toivottavasti asiaakin ois sinne lipsunu sen verran, että proffat ois armollisia ja päästäis läpi. Jos siis kukaan ylipäänsä saa miun käsialasta selvää... Eilinen koe sen sijaan oli helpompi, koska opiskeltavaa asiaa oli vähemmän ja tein kokeesta oikeastaan vain toisen puolen (yrittäjyys Afrikassa), koska politiikka-osion korvaan esseellä (jota siis jo puoltoista kuukautta yrittäny saaha aloitettua..). Aikaa oli se sama 1,5 tuntia, mutta kysymyksiä vain viisi, joten oli aikaa paremmin miettiä mitä vastaa. Mutta nyt kokeet ohi! Oon niin iloinen ettei niistä tarttee enää stressata. Tosin miulla ei mitään hajua miten mie saan tulokset selville.. tai milloin..
Tiistaina Adriana piti kämpillään läksiäiset, haikeaa nähdä ihmisiä viimeistä kertaa pitkään aikaan, jos koskaan. Nyt kaikki puhuu siitä miten tullaan käymään toistemme luona kylässä jne., mutta kuinka hyvin tulee reissut toteutumaan?? Ite oon ainakin varma että Adrianan luona tsekeissä meen käymään maaliskuussa, samalla ku reissaan muuallakin. Muiden kanssa saattaa kaikki jäädä facebook-kaveruudeksi. Aika näyttää. Niin siis vaikka Adriana läksiäiset piti tiistaina, tuli hän vielä eilen (perjantaina) meille istumaan iltaa, koska vasta tänään aamulla lähti matkaan. Haikeista lähtötunnelmista huolimatta pidimme mielialaa yllä lettujen ja viinin avustuksella.
Ei millään uskois että talvilukukausi lähenee jo loppuaan. Eessä ois kahen kuukauden tauko yliopistoilusta. Oikeasti tuntuu siltä että on yhen aikakauden loppu. Koska ens lukukautena on uudet ihmiset ja uudet kujeet. Toivottavasti tänne tulee yhtä hyviä tyyppejä kesäksikin. Ny ois vielä edessä helmi-maaliskuun pituinen välijakso, josta en osaa tarkemmin sanoa vielä mitään, koska englantilaisen Amyn kanssa vasta maanantaina aletaan hioa meidän matkasuunnitelmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti